AKK-Motorsport ry 11.12.2017

Urheilu-Suomi keskiviikkona 13.12.: Bensaa suonissa

Lentäviä suomalaisia esitellään Ylen Urheilu-Suomi-dokumentissa. Kuva: Yle.

Lentävät suomalaiset ajavat Suomen maailmankartalle

Suomalaisen vauhtiurheilun varhaisen historian vedenjakajavuosi on 1932. Silloin järjestetään ensimmäiset Eläintarhan ajot Helsingissä. Huippusuositusta kilpailusta tulee moottorikulttuurimme keskiö kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

Eläintarhan radalla luodaan ensimmäiset suomalaiset moottoriurheilulegendat. Kisoihin 21 kertaa osallistunut kilpamoottoripyöräilijä Raine Lampinen ja rata-autoilun kuningas Curt Lincoln raivaavat tietä tuleville yhä määrätietoisemmille vauhtihirmujen sukupolville. Eläintarhan kapea ja mutkikas rata vaatii myös uhrinsa ja kilpailut kielletään liian vaarallisina vuoden 1963 ajojen jälkeen. Viimeinen kisan voittaja Timo Mäkinen edustaa jo seuraavaa suomalaisen moottoriurheilun aaltoa. Hänen lajinsa on ralli ja tähtäimensä maailmalla.  ”Se alkoi siitä kun Rauno Aaltonen voitti rallin euroopan mestaruuden. Syntyi käsite Flying Finns. Rauno, Timo Mäkinen, Pauli Toivonen ja allekirjoittanut. Me oltiin se ensimmäinen aalto”, summaa suomalaisen rallin pioneeri Simo Lampinen 1960-luvun tärkeitä moottoriurheiluläpimurtoja.

Lentävien suomalaisten ansiosta koko 1960-luvun lopun rallimaailma tietää, missä Suomi sijaitsee. Moottoriurheilun menestystarinan seuraava askel otetaan lajissa, joka on rallia selvästi vaarallisempi. Ratamoottoripyöräilyssä asfaltin ja siihen paiskautuvan ajajan välissä on vain nahkainen ajoasu. 1970-luvun ensimmäinen suomalainen vauhtisankari Jarno Saarinen tiesi lajinsa vaarat ja suhtautui niihin äärimmäisen vakavasti. Eurooppalaiset tehdastallit haastanut turkulainen nousi maailmanmestariksi ja nuoren polven esikuvaksi. Jarnon traaginen kuolema Monzassa keväällä 1973 muistuttaa moottoriurheilun karummasta todellisuudesta.

Ensimmäinen formulatähti

Formula-tarinan johdantoluvun kirjoittaa Leo Kinnunen. Rata-autoilun lahjakkuus pääsi ajamaan yhden F1-osakilpailun, mutta muissa lajeissa hän nousi alan legendaksi. Keijo ”Keke” Rosberg jatkoi sinnikkyydellä läpi vaikeuksien ja nousi ensimmäiseksi suomalaiseksi formulasankariksi:

– Keke ei suostunut hyväksymään sitä, etteikö hän pääsisi tavoitteeseensa, kiteyttää moottoriurheiluvaikuttaja Kari SohlbergRosbergin asenteen.

Keke Rosberg. Kuva: Yle.

Osa yleisöstä ja median edustajista kiistää koko Formula-touhun urheilullisuuden. Asenneilmasto taipuu muutoksen edessä ja Kekestä tulee vuoden urheilija 1982. Mestari pokkaa palkinnon ja palaa maailmalle luomaan uraa kilpa-ajajana, liikemiehenä ja tulevan formula-boomin takapiruna. Formulaääni Matti Kyllönen summaa asetelman:

– Suomi oli liian pieni Kekelle.

Rallin kultainen 80-luku

Rallin 1980-luku on suomalaisjuhlaa. Huipulla ajaa liuta suomalaiskuskeja ja maailmanmestaruuteen yltää heistä neljä. Vatanen, Simola, Salonen ja Kankkunen ovat kaikkien rallifanien tuntemia nimiä. Kaikki mestarit ovat aloittaneet varhain.

”Sain ensimmäisen sakkoni seitsemän vanhana”, tunnustaa vuoden 1985 mestari Timo ”Löysä” Salonen. Lajin vapautuneet säännöt ja tekniikan kehitys huipentuu ralliyleisön rakastamiin B-ryhmän autoihin. Juha Kankkunen muistaa brutaalit vauhtihirviöt hyvin: ”Ne ei ollu pikkupoikien autoja. Ne oli tehty aikamiesten ajettaviksi”. Vauhti vaatii veronsa. Lahjakas Henri Toivonen menehtyy Korsikassa ja yksi luku moottoriurheilun tarinassa sulkeutuu.

Syttyneitä ja sammuneita unelmia

Moottorimaailmassa on paljon toteutumattomia unelmia. Taru Rinteestä olisi voinut tulla formula-tähti. Karting-juniorina hän päihitti kovia nimiä:Mika Häkkinen ja Mika Salo jäivät taakse. Rinteen tie vei moottoripyöriin ja miesten MM-sarjaan. Matka pysähtyi loukkaantumiseen.

Mika Häkkinen. Kuva: Yle.

Mikat jatkoivat formuloihin, tunnetuin seurauksin. Häkkisen läpimurto, läheltä piti onnettomuus Australian Adelaidessa ja maailmanmestaruus tekivät 1990-luvun Suomesta formulahullujen maan. Kimi Räikkönen iski menestykseen vanavedessä. Vähäpuheinen ”jäämies” on fanien suosikki kaikkialla maailmassa.

Vieläkö suomalaiset lentävät?

Suomalaisen moottoriurheilun maailma on nyt murroksessa. Ralliurheilun vahva asema ei ole enää itsestäänselvyys. Tommi Mäkinen voitti vielä 1990-2000-luvun taitteessa liudan mestaruuksia ja edusti vanhaa rallijatkumoa, jota pohjustettiin maaseudun pikkuteillä jo lapsena. Nyt moottorihaaveet elävät lähinnä rata-autoilussa ja kartingissa. Valtteri Bottas on seuraava sinivalkoinen ehdokas formula-maailman kärkikuljettajaksi. Hänellä kartingin merkitys on kirkkaana mielessä edelleen:

– Kartingissa opitaan ajamaan. Siellä rakennetaan perusta, josta kaikki lähtee. Vauhti tulee sieltä. Tuntuu uskomattomalta, miten nopeasti kaikki on mennyt. Tuntuu siltä, kun olisin juuri ollut täällä karting-radalla kilpailemassa.

Linkki Yle Areenaan: https://areena.yle.fi/1-3785276

Lisätietoja Urheilu-Suomesta: https://yle.fi/aihe/urheilusuomi

Teksti: Yle

Uusimmat

Lisää aiheesta

Ralli