Road Racing 08.06.2016

Menestyneet naiskilpailijat ovat joutuneet kestämään paljon

Jasmin Sarjos, Kirsi Kainulainen, Taru Rinne ja Heta Koivuniemi ovat merkittävä osa suomalaista moottoriurheilua. Kuva: Nita Korhonen

Mökötystä, ovien paiskomista ja paikoin arveluttavaa taistelua pistesijoista, jopa uran päättävä kirje nykyiseltä F1-mogulilta – tätä kaikkea ovat joutuneet kestämään Suomen menestyneimmät ratamoottoripyöränaisemme.

Raision kirjastossa nähtiin eilen tiistaina kansainväliselläkin mittakaavalla mitattuna erittäin kovatasoinen joukko suomalaisia naismoottoriurheilun edustajia, kun Naiset ja Moottoripyörät –näyttely avattiin. Jarno Saarisesta Leo Kinnuseen ja Rauno Aaltoseen siirtynyt teema muotoutui tänä vuonna keskittymään naistähtiin, sillä kirjasto on näyttelyillä halunnut muistaa aina paikallisia kuuluisuuksiaan ja nyt idea kehitettiin ratamoottoripyöräilyn MM-pisteitä ensimmäisenä naisena maailmassa saavuttaneen turkulaisen Taru Rinteen ympärille.

Naiset ja Moottoripyörät -näyttelyn avajaisissa olivat paikalla Taru Rinne, Soili Karme, Nita Korhonen, Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen, Heta Lauslehto, Kirsi Kainulainen ja Jasmin Sarjos. Kuva: Raision kirjasto

Naiset ja Moottoripyörät -näyttelyn avajaisissa olivat paikalla Taru Rinne, Soili Karme, Nita Korhonen, Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen, Heta Lauslehto, Kirsi Kainulainen ja Jasmin Sarjos. Kuva: Raision kirjasto

Näyttely sisältää kuvia ja rekvisiittaa myös Heta Koivuniemeltä, Kirsi Kainulaiselta, Jasmin Sarjokselta sekä Sanna Kärkkäiseltä. Koivuniemi, joka tunnettiin kilpailuvuosinaan nimellä Lauslehto saavutti ensimmäisenä naisena RR:n Pohjoismaiden mestaruuden, Kirsi Kainulainen teki viime vuonna historiaa olemalla ensimmäinen RR:n sivuvaunuluokan MM-mitalistinainen, Kallio Racingin väreissä kisaava Jasmin Sarjos puolestaan on Suomen kovatasoisimpia RR-kuskeja, jonka odotetaan yltävän tänä vuonna SM-sarjan podiumille. Hallitseva enduron naisten luokan Euroopan mestari Sanna Kärkkäinen, keskittyy parhaillaan ensimmäiseen enduron MM-kilpailuunsa, Heinolassa viikonloppuna järjestettävään Suomen osakilpailuun, eikä näin ollen päässyt paikan päälle Raisioon.

Myös uransa ensimmäiseen MM-kisaan parhaillaan valmistuvan Sanna Kärkkäisen kuvat ovat esillä näyttelyssä. Kuva Arto Korhonen

Myös uransa ensimmäiseen MM-kisaan parhaillaan valmistuvan Sanna Kärkkäisen kuvat ovat esillä näyttelyssä. Kuva Arto Korhonen

Näyttelyn avajaiset juonsi Kansainvälisen Moottoriliitto FIM:n naiskomission puheenjohtaja, moottoriurheilutoimittaja Nita Korhonen ja avauspuheenvuoron piti Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen. Näyttelyä kunnioitti läsnäolollaan myös Suomen ainoan ratamoottoripyöräilyn maailmanmestarin Jarno Saarisen leski Soili Karme, jolle maailman varikot tulivat tutuksi 1970-luvun alussa.

Taru Rinne ja Jasmin Sarjos vaihtavat kuulumisia. Kuva: Nita Korhonen

Taru Rinne ja Jasmin Sarjos vaihtavat kuulumisia. Kuva: Nita Korhonen

Erityisesti Koivuniemelle, Kainulaiselle ja Sarjokselle Taru Rinteen tapaaminen oli merkittävää, sillä he muistavat naisen meriittien tehneen vaikutuksen jo paljon ennen kuin kisasaappaat laitettiin jalkaan.

– Muistan, kun lapsena pääsin istumaan Tarun pyörän päälle ja nyt vihdoin sain häneltä myös nimikirjoituksen, Kainulainen ilakoi.

Kun nykyään Kainulaisen ja Sarjoksen kilpaillessa alkaa olla jo melko normaalia, että naiset ajavat ja pärjäävät miesten dominoimissa sarjoissa, ei Rinteen aikakaudella vielä näin ollut.

– Oli se aika ihmeellistä silloin, että nainen ajoi MM-sarjassa, mutta esimerkiksi tiimini suhtautui minuun aina positiivisesti. Joillekin miehille oli kuitenkin kova paikka hävitä naiselle, Rinne muisteli.

Rinne, joka ensin pesi kartingissa sellaiset nimet kuin Mika Häkkinen, Jyrki Järvilehto ja Mika Salo ja siirtyi sitten menestyksekkäästi kaksipyöräisten pariin, saavutti parhaan sijoituksensa vuonna 1989, jolloin hän oli Hockenheimin MM-osakilpailun aika-ajojen toinen ja kilpailun seitsemäs taisteltuaan paikkapaikoin jopa podiumsijasta. Lopulta hänen uransa lopetti kuitenkin nykyään formula ykkösissä vaikuttava Bernie Ecclestone, joka tuolloin päätti, ketkä saavat kilpailla RR:n MM-sarjassa.

– Bernie lähetti minulle kirjeen, jossa kertoi, etten voisi kilpailla sarjassa enää vuonna 1990. Se oli erittäin suuri pettymys ja vielä edelleenkin se harmittaa, Rinne myöntää.

Heta Koivuniemi ja Taru Rinne poseerasivat näköisnukkiensa vieressä. Kuva: Nita Korhonen

Heta Koivuniemi ja Taru Rinne poseerasivat näköisnukkiensa vieressä. Kuva: Nita Korhonen

Myös Koivuniemi joutui kokemaan aktiivivuosinaan miesten suunnalta negatiivista käyttäytymistä.

– Ottihan se joskus joillekin aika koville, jos hävisi naiselle. Kerrankin erästä italialaista vedettiin parc fermessä korvasta, että anna olla viimeinen kerta, kun naiselle häviät. Lopulta päätin leikata hiukseni lyhyeksi, ettei kypärän alta pilkottava letti ärsyttäisi ainakaan radalla, jossa piti huolehtia reilusta kilvan ajosta, Koivuniemi nauraa.

Tänä vuonna yhdessä Pekka Päivärinnan kanssa ratamoottoripyöräilyn sivuvaunuluokan maailmanmestaruutta tavoitteleva Kirsi Kainulainen herätti alkuunsa ihmetystä myös MM-varikoilla, mutta nyt ensimmäisen kokonaisen kisavuoden jälkeen kilpakumppanit tulevat jopa kyselemään häneltä neuvoa, miten saada suoritustaan paremmaksi.

– 10-15 vuotta sitten oli monelle kova pala hävitä naiselle ja mentiin ovet paukkuen autoon mököttämään. Mutta kyllä yleensä aina jälkikäteen pahimman kiukun laannuttua myönnettiin, että paremmalle hävittiin, Kainulainen toteaa.

Kirsi Kainulainen saavutti viime vuonna yhdessä Pekka Päivärinnan kanssa sivuvaunuluokan MM-pronssia. Tänä vuonna tavoite on kirkastaa mitali. Kuva: Nita Korhonen

Kirsi Kainulainen saavutti viime vuonna yhdessä Pekka Päivärinnan kanssa sivuvaunuluokan MM-pronssia. Tänä vuonna tavoite on kirkastaa mitali. Kuva: Nita Korhonen

Myös Jasmin Sarjos on joutunut kokemaan konkreettisesti, ettei naisille anneta piiruakaan periksi kilparadoilla. Viime vuonna SM-kauden päätöksessä hän oli puolen kierroksen päässä uransa ensimmäisestä podiumsijoituksesta, kun takaa tullut ajoi päälle ja klikkasi Sarjoksen hurjasti radalta. Loukkaantumiset ovat kuitenkin osa moottoriurheilua, eikä Sarjos ole koskaan edes harkinnut uransa lopettamista sairaalavuoteelle maatessaan.

– Pahimman onnettomuuden jälkeen soitin äidille sairaalasta ja sanoin ensimmäisenä, että kilpailemista en sitten lopeta, Sarjola naurahtaa.

 

Teksti: Moottoriurheilu.tv

Lisätietoa: www.raisio.fi/naiset-ja-moottoripyorat

Uusimmat

Lisää aiheesta