Snowcross 12.03.2018

Laamavuori Snowcrossilta hieno tulos Tahkolta – Tynkkynen paras suomalainen

Jere Tynkkynen #227 oli Tahkon osakilpailun paras suomalainen. Kuva: Susanna Laitinen

Kauden kolmas snowcrossin SM-osakilpailu ajettiin Tahkolle 9.-10. maaliskuuta. Laamavuori Snowcross -tiimin nuoriso juhli voittoja kotikisassaan, kun taas sairastumisesta toipuva Jere Tynkkynen oli pääluokan kokonaistulosten paras suomalainen neljännellä sijallaan.

LiveSports oli järjestänyt Tahkolle hienon ExtremeCircus-tapahtuman, jossa snowcrossin SM-kisan lisäksi nähtiin muun muassa Jyri Keskiahon FSX-show ja Eveliinan ulkoilmakeikka.

Laamavuori Snowcross -tiimin kaikki kolme kuljettajaa lähtivät Tahkolle nostamaan sijoitustaan SM-pisteiden kärkeä kohti. Tahkon kilpailua voisi kutsua tiimin SM-sarjan kotikisaksi, sillä kisat ajettiin tutulla ja turvallisella savon maaperällä ja paikalla oli runsaasti tiimin kumppaneita, kavereita ja muuta kannustusjoukkoa.

Jere Tynkkysen kisat alkoivat perjantaina hyvin, kun jo harjoituksissa ja aika-ajossa hänen ajonsa lähti kulkemaan hyvin.

“Olin molempien päivien harjoituksissa ja perjantain aika-ajossa toinen. Nopeampi oli vain John Stenberg, tuo neljä kautta isossa Pohjois-Amerikkalaisessa ammattilaistiimissäkin ajanut todella nopea ruotsalainen. Erittäin positiivista oli se, että jäin Stenbergille aika-ajossa 0,6 sekuntia, vaikka ajoin nopeimmalla kierroksellani yhden kurvin pitkäksi. Harjoitukset ja aika-ajot näytti että vauhtia on, joten lauantaihin lähdettiin hyvillä mielin hakemaan hyviä startteja ja podium-sijoituksia”, Tynkkynen taustoittaa.

“Ensimmäisen erän startti ei ollut kummoinen, mutta selvisin lähtöruuhkista kohtuu hyvistä asetelmista viidentoista kuskin joukkion puolivälin tienoilta. Lähdin tekemään nousua ja ajo kulki alkuerän mallikkaasti, vaikka hitaampien ohittelu veikin sen verran aikaa, että startista kärkeen päässet Stenberg ja Sundvisson  oli päässyt pitkälle karkuun. Sain ajaa erän loppuvaiheille asti melko rauhassa kolmantena. Olin aika hyvin päässyt mentaalisesti sairastelusta yli, mutta ensimmäisessä erässä pusero tyhjeni kyllä valitettavan nopeasti. Emil Hansson tuli takaa todella lujaa ja ajoi melko selkeästi ohi, sillä olin jo hyvin väsynyt. Kova taistelu oli pitää vielä Simon Lundstrom takana, mutta siinä kuitenkin onnistuin. Maalissa olin siis kolmas, kun tuomaristo tuomitsi edelleni ehtineelle Hanssonille varaslähdön ja tiputti hänen sijoitustaan viidellä sijalla, kuten sääntöjen mukaan kuuluukin tehdä.”

“Alkuerän vauhti oli hyvä, sijoitus ok, mutta tietenkin sairastelun vuoksi suorituskykyni oli puutteellinen. Minulla on ollu kaksi viikkoa aika-ajoin huono olo, eikä ruoka ole oikein maistunut. Edellisellä viikolla oli vähän lämpöä ja veto aivan poissa, mutta kunnon kuumetta ei tullut missään vaiheessa. Varmaan tästäkin johtuen tauti pitkittyi ja vaivasi vielä kisaviikonloppunakin.”

Tiesin kuitenkin että kisojen toinen erä on minulle lähes poikkeuksetta helpompi. Puristin valmentajan (Mari Pakka) oppien mukaan huonon olon ja tiedon puuttellisesta suorityskyvystä palloksi ja heitin sen avaruuteen. Päätin, että nyt mennään, vaikka pää kainalossa toinen erä alusta loppuun täysillä. Kunto ja ajo olikin parempaa. Starttikin oli hyvä, mutta minut pukattiin toisessa kurvissa neljänneltä sijalta kumoon. Kelkka kesti käynnissä ja sain sen nopeasti pystyyn, mutta tietysti moni ehti tilanteessa edelle. Ajattelin, että nyt mennään mitä pystytään mutta rennosti. Lähdin rauhallisesti nostamaan sijoitustani. Oli oltava tyytyväinen viidenteen sijaan ja ajoon, sillä parempaan ei startin jälkeisen kaadon jälkeen vajaalla suorituskyvyllä pystynyt. Tämä tarkoitti sitä, että olin kokonaiskilpailun neljäs ja osakilpailun paras suomalainen. Tämä on ihan hyvä sijoitus, etenkin kun tavoitteena on olla nopein suomalainen. Stenberg ja Hansson olivat todella nopeita, mutta Lundstromin ja Sundvissonin olen kyllä aiemmin pystynyt voittamaan. Vauhti riittää parempaan, kun startit onnistuu ja mies on täydessä iskussa.”

“Viikonloppu oli siitä huono, että Stenberg karkasi SM-pisteissä kärkeen ja on nyt lähes tavoittamattomissa, ellei hänellä ole isoja ongelmia Himoksen osakilpailussa. Sundvisson nousi kolmanneksi ja tiputti minut pisteissä neljänneksi. Pisteissä toisena oleva Karjalainen on pelistä poissa, joten mitaliin on vielä hyvät mahdollisuudet. Mestaruuskin on tavoitettavissa, mutta se vaatii jo käytännössä epäonnea Stenbergille ja minulle täydellistä onnistumista Himoksen kisassa, joka tulee varmasti olemaan äärimmäisen kovatasoinen, sillä mukana tulee olemaan myös ISOC-Jenkkisarjasta kotiin palaavat pohjoismaalaiset, kuten Aki Pihlaja ja Viktor Herten. Onpahan jännät asetelmat viimeiseen kisaan. Pisteen perässä oleva Mikko Osmo on varmasti epäonnistuneen Tahkon kisan jälkeen Himoksella nälkäinen, joten kannattaa ehdottomasti tulla Himoksen kisoihin paikan päälle!”

Oskari Laamanen #868 hallitsi juniorit 11-14-luokan kilpailua. Kuva: Susanna Laitinen

Laamanen juhli tuplavoittoa

Tiimin “pikkujunnu” Oskari Laamanen pyrki jo harjoituksissa löytämään nopeimmat ajolinjat. Rata tuntui Laamasen mieleen suht raskaalta, mutta hyvä vauhti löytyi jo aika-ajossa, jossa nuorukainen kellotti nopeimman kierrosajan noin puolen sekunnin marginaalilla toiseksi tulleeseen Oliver Jaakolaan.

Laamanen pääsi siis valitsemaan eriin lähtöpaikan ensimmäisenä ja pomppasikin hyvän startin siivittämänä ensimmäisen erän lähdöstä kärkeen.

“Sain valita lähtöpaikan ensimmäisenä nopeimmasta kierrosajasta johtuen ja valitsimme sisälinjan, koska siellä oli paras pito lähtöalueella. Lähdöstä tulikin holeshot sitten varmistin varmalla ajolla ykkössijan”, Laamanen kertaa.

Toinen erä oli lähes ensimmäisen toisinto, vaikkakin Jesse Mattsson kävi erän loppuvaiheilla havittelemassa ykköspaikkaa itselleen. Laamasella oli vähän tuuriakin matkassa, sillä toisen erän jälkeen huomattiin varikolla taka-akselin menneen poikki. Kelkalla olisi tuskin päässyt ehjänä enää kierrostakaan, joten oli onni, että nuorukainen sai pidettyä ykköspaikan hallussaan ruutulipulle asti. Laamanen johtaa juniorit 11-14-luokan Suomen Cupia kuudella pisteellä, mutta takaa tuleva Jesse Mattsson on varmasti nälkäinen sarjan viimeisessä kilpailussa Himoksella 14. huhtikuuta.

Matti Reinikainen #822 kävi tiukkaa taistelua Miika Lammin #199 kanssa. Kuva: Susanna Laitinen

Reinikaisella kovaa kärkikamppailua

Matti Reinikainen aloitti juniorit 14-16-luokan kisansa totuttuun tapaan harjoituksilla ja aika-ajoilla. Rata oli ilmava ja pehmeä, joten se sopi nuorukaiselle mainiosti. Edellisessä kisassa vaivanneet kelkan tekniikkamurheet saatiin selätettyä ja nyt tyrkättiin jo aika-ajossa toisiksi nopein aika, vain alle kaksi kymmenystä Ruotsin William Svenssonia hitaampana.

Ensimmäisessä erässä Reinikaisen kelkka irtosi hyvin viivasta, joten kurvissa hän oli ensimmäisenä. Pattisuoralle päästessä Miika Lammi pääsi kuittaamaan ohitse, kun Reinikainen otti pattisuoran alun vähän turhan varovasti. Loppuerä oli tiukkaa taistelua Reinikaisen ja Lammin välillä. Muutaman Reinikaiselle sattuneen virheen siivittämänä sarjakärki Miika Lammi pääsi kuittaamaan ensimmäisen erän voiton.

Toisessa erässä Reinikainen sai jälleen hyvän lähdön ja ajoi varmalla ajolla toisen erän ja osakilpailun voittoon. Hän on nyt kolme pistettä Miika Lammia perässä juniorit 14-16-luokan SM-sarjassa. Näin olleen Himokselle lähdetään hakemaan erävoittoja ja isojen junnujen suomenmestaruutta.

Teksti: Laamavuori Snowcross Tiedotus

 

Uusimmat

Lisää aiheesta

Snowcross