Jäärata 18.03.2020

Kirsi Kainulainen ajoi ensimmäistä kertaa podiumille nelipuolikkaissa

Palkinnoilla Miika Tourula (vas.), Sami Kemppainen ja Kirsi Kainulainen ja Teemu Keinänen. Kuva: Mara Mäki-Jouppila.

Kirsi Kainulainen on kirjattu jo aiemmin ratamoottoripyöräilyn historiaan. Hän oli Pekka Päivärinnan purkkiorjana maailman ensimmäinen naispuolinen sivuvaunuratamoottoripyöräilyn maailmanmestari. Viime viikonloppuna ajetulla, yhden kilpailun mittaiseksi supistuneella jääratakaudella Kainulainen ajoi ensimmäistä kertaa palkintokorokesijalle 450-kuutioisten luokassa (B450).

Kainulainen taisteli tiukassa B450-luokan finaalissa kolmanneksi.

– Jääratatreenit ovat menneet hyvin. Olen kehittynyt, vauhtia on löytynyt lisää ja ajattelin, että olisi mahdollista ajaa kympin sakkiin. Kun kauden treeneissä pääsin vertailemaan vauhtiani kovempien kuskien kanssa, niin silloin heräsi ajatus, että vauhti voisi riittää jopa viiden sakkiin. Ja hyvinhän se riittikin. Olosuhteista ja koronaviruksesta johtuen jääradan SM-kisat ajettiin kerrasta poikki -meiningillä. Ymmärtääkseni Konnevedelle ei enää saatu henkilökuntaa paikalle, joten kausi typistyi yhteen, lauantaina Kajaanissa ajettuun kilpailuun, Kainulainen kertoi sunnuntaina.

– Tilanne Euroopassa näyttää todella huolestuttavalta. Kohta varmaan loppuu kaikki liikkuminen, eli oli onnistunut valinta jättää Espanjan treenireissu väliin ja jäädä kotiin ajamaan jäärataa. Ei tarvinnut jäädä mihinkään jumiin.

Isä, Ari Kainulainen, auttaa pitämään Kirsi Kainulaisen jäseniä lämpiminä Mikko Huttusen huolehtiessa pyörästä. Kuva: Eino-Antti Toivanen.

– Alusta pitäen, Kajaanissakin, treenit lähti kulkemaan hyvin. Ainoastaan sormien kanssa oli vähän ongelmia. Olen palelluttanut kädet pahasti niin monta kertaa, että jos on vähäinenkin pakkanen tai vinka, niin jo parin kierroksen jälkeen sormet ovat ihan jäässä. Arvelutti, että mitä itse kisasta tulee, kun pitää pystyä puristamaan aika monta kierrosta. Mutta näpitkin kesti kisan. Ne alkoivat jäätymään vasta pari kierrosta ennen maalia, mutta se ei haitannut suoritusta. Sain loistavan startin, pyörä kulki hyvä ja huippunopeus / viritys tulee siitä, että olen pääsääntöisesti kaksikymmentä kiloa köykäisempi kuin äijät. Kyllähän tuommoinen “nelipuolikas” kuljettaa hyvin tämmöistä vajaa 60-kiloista akanrääpälettä, Kainulainen kuvaili.

B450-luokan finaalissa oli 18 kuljettajaa. Kuva: Eino-Antti Toivanen.

– Startin jälkeen pystyin vähän aikaa vääntämään Kemppaisen (#25 Sami Kemppainen) kanssa, mutta itellä ei riittäny paukut. Yhdelle kierrokselle sattui vielä pari kertaa sellainen niin sanottu “solisluusiksakki”, eli pyörä on niin holtiton, että se voi heittää selästä, jolloin on mahdollista teloa itseään ja itsellä se on ollut yleensä solisluut, mitkä on tuon tyyppisessä rytäkässä antautuneet. Siinä Tourunen (#19 Miika Tourunen) pääsi tulemaan ohi. Rako kasvoi sen verran isoksi, etten enää pystynyt vastaamaan edellä ajavien vauhtiin. Katsoin, että on parempi ajaa vain tasaisen kovaa loppuun saakka ja pitää kolmospaikka. Keinänenkin (#93 Teemu Keinänen) tuli siihen iholle ja kävi jo ohikin, mutta pääsin sen kuittaamaan uudemman kerran. Maaliviivalle asti väännettiin tiukasti kilpaa. On hienoa, miten kunnon kilvanajo sytyttää aina. Koko ajan pitää olla hereillä ja tilanteen tasalla. Jos vähänkään jää “ovi auki”, niin sieltä kyllä tullaan ohi. Lauantaina oli hieno päivä. Kiitos Kajaanin moottorikerholle ry:lle, joka järjesti hienot kisat.

Kirsi Kainulainen (37) ja Teemu Keinänen taistelivat kolmannesta sijasta loppuun asti. Kuva: Tero Laitinen.

– Senkin puoleen sattui hyvä viikonloppu, että isäni Ari Kainulainen oli katsomassa kisaani. Perheeni tuen lisäksi iso kiitos kaikille ystäville, tukijoille ja faneille. En varmaan ehdi jututtamaan tuolla aina kaikkia, enkä aina edes ymmärrä olla jokaiselle vaihtamassa sanaa, mutta olette kaikki yhtä tärkeitä ja arvostan kovasti sitä, miten paljon ihmiset ovat kiinnostuneita tästä minun urheilemisestani. Se on iso asia, enkä voi muuta kuin kiittää koko sydämestäni, että on näin paljon tuttuja ja tuntemattomia tukijoita ympärilläni. Olen kiitollinen, että on järjestynyt tämmöiset herranpäivät. Saa ajaa jääratakisoja hienolla kalustolla, jolloin pyörästä ei menestyminen ainakaan ole kiinni, eli hirmuisen iso kiitos Mikko Huttuselle, jonka pyörää sain jälleen lainata.

– Todella paljon kiitoksia myös kaikille yhteistyökumppaneille. Sponssirahoja on säästetty road racing -kauteen. Kaikkea ei ole humputettu, vaan tätä jääratahommaa olen rahoittanut omasta selkänahastani. Sponsorirahoista olen maksellut tulevan rr-kauden asioita. Toivottavasti Alpe Adrian -sarja päästään aloittamaan huhtikuun lopussa. On ollut huhuja, että huhtikuun alkuun suunnittelemani Assenissa ajettava OW-Cupin treenikisa peruuntuisi, eli voi olla, että joudun lähtemään aika tavalla kylmiltään itse Alpe Adrian -kilpailuun. Ajorytmi pitää löytyä pienellä varoitusajalla, mutta kai sitä on sen verran ajettu moottoripyörällä, että ehkä se menee vanhalla muistilla.

Kajaanin jääradan SM-kilpailua pystyi seuraamaan live streamin kautta ja se on vieläkin katsottavissa kokonaisuudessaan YouTubessa täältä. Kaikkien luokkien finaalit löytyvät myös erikseen, ja B450-luokan finaali täältä.

Tulokset

Teksti: Motouutiset.

Motouutisten juttua muokattu otsikon ja ingressin osalta.

Uusimmat

Lisää aiheesta

Jäärata