Ralli 02.02.2016

Kari O. Sohlberg: ”Valtteri Bottas on seuraava suomalainen maailmanmestari”

Kari O. Sohlberg palkittiin vuoden 2016 Urheilugaalassa. Kuva: Tomi Natri

Kari O. Sohlberg on suomalaisen moottoriurheilun todellinen Grand Old Man. Vuosikymmeniä jatkunut intohimoinen työ moottoriurheilun eteen palkittiin vihdoin arvostetulla palkinnolla Suomen Urheilugaalassa. Moottoriurheilu.tv jututti Sohlbergia hänen uransa merkittävimmistä hetkistä.

 

Sinua muistettiin Suomen Urheilugaalassa Elämäntyöpalkinnolla. Miltä tällainen kunnianosoitus tuntuu?

Täytyy rehellisesti myöntää, että kyllähän se tietysti sydäntä lämmitti. Etenkin, kun se tuli vielä täydellisenä yllätyksenä. Pöydästä lähtiessäni olin edelleen siinä uskossa, että minun meno lavalle liittyy Mika Häkkisen saamaan Hall of Fame -kunnianosoitukseen. Pian ymmärsin verhojen auetessa, että he taitavatkin puhua minusta. Ei siinä sitten jäänyt juuri aikaa miettiä, mitä puhuu. Ennen kaikkea tämä on kuitenkin suomalaiselle moottoriurheilulle ja tässä tapauksessa etenkin autourheilulle hieno kunnianosoitus. Jostain syystä meidän lajit eivät ole saaneet Suomessa ansaitsemaansa arvostusta, vaikka ne ovat tuoneet maallemme positiivista imagoa maailmalla.

Mikä on jäänyt kohokohtana mieleen pitkältä moottoriurheilu-uraltasi joko kilpailijana tai johtotehtävissä?

Monen erityyppisen asian joukosta on sanottava Mika Häkkisen ensimmäinen maailmanmestaruus vuonna 1998. Se oli merkittävä niin ammattimielessä kuin etenkin henkilökohtaisesti perheen tasolla, kun siinä oltiin matkassa mukana ihan ensimmäisistä kartingvuosista lähtien aina sinne Lotuksen F1-vuosiin GWS-yrityksemme kautta. Mikan maailmanmestaruuden saavuttaminen oli valtavan hieno tunne. Muistan, kun perheen kanssa isolla joukolla kilpailua seurattiin ja sitten vedettiin tyttäreni Ninan kanssa Suomen lippu salkoon.

Vastavuoroisesti toinen ääripää oli 2.5.1986 Ravintola Mustaan Hevoseen tullut puhelinsoitto TV:stä, kun pyydettiin antamaan haastattelua Henkka Toivosen ulosajosta ja katastrofaalisesta lopusta. Me oltiin Toivosten kanssa erittäin läheisiä perhetasolla ja se tuntui todella pahalta.

Toimit vuodesta 1982 lähtien 30 vuoden ajan AKK:n johtohahmona, mitä tuo aika opetti, mikä oli parasta ja mikä vaati eniten työtä?

Silloin kun minut siihen valittiin, oli vielä olemassa neljä perustajaliittoa, jotka muodostivat hallituksen. Se oli aika värikästä aikaa, kun jokainen liitto veti vähän omaan pussiin. Siinä vaadittiin kärsivällisyyttä ja kykyä vaikuttaa ihmisiin ja minua onkin pidetty ihmisjohtajana. Kun liitot yhdistyivät muodostaen yhden yhteisen liiton, se ei ollut missään nimessä yksinkertaista. Ihmiset täytyi saada näkemään lopullinen maali ja tavoite. Parhaitenhan se pelaa, kun kulloinkin voimassa oleva ja vastuuta kantava hallitus pystyy työskentelemään ryhmänä, eli saadaan kaikkien mielipiteet kuuluviin ja vedetään niistä järkevä lopputulos. Hallituksessa oli myös liian paljon ”juoksevia” asioita päätettävänä. Ei ollut tarpeeksi aikaa strategiselle työskentelylle. Ratkaisuna siirrettiin päätäntävaltaa demokraattisesti valituille lajiryhmille. Jokaisella kymmenluvulla oli pätevät ja osaavat pääsihteerit, Antti Syvälahti, Jarmo Mahonen, Jani Backman ja Anssi Kannas. He joutuivat toimimaan kahden tulen välissä, eli kentän ja hallituksen.

Luottamus on se avainsana, jolla pystytään tekemään järkeviä ja kauaskantoisia päätöksiä. Vaikeuksia tuli välillä, kun piti aina ymmärtää kentällä olevia virtauksia. Kun lajikirjo on niin laaja, jokkis suurimpana ja pienoisautoilu pienimpänä, muttei vähiten tärkeimpänä, niin mielipiteet vaihtelee suuresti. Harmonia tulisi aina löytää sille, mikä edustaa suurimman osan kentän mielipidettä.

Tässä matkan varrella syntyi kuitenkin myös valtavan hienoja ystävyyssuhteita.

Paavo Lipponen, Bernie Ecclestone ja Kari O. Sohlberg.

Paavo Lipponen, Bernie Ecclestone ja Kari O. Sohlberg.

Kuuluit FIA:n autourheilusta vastaavaan hallitukseen 1993-2001 ja 2003-2005 sekä toimit 2000-luvun alussa FIA:n rallikomission puheenjohtajana, mitä tuo työ piti konkreettisesti sisällään?

Se oli mielenkiintoista aikaa ja ainakin jälkeenpäin, mitä olen FIA:n rallipuolen toimijoilta ymmärtänyt, he pitivät minun tavasta toimia suoraan, ei kierrelty ja kaarreltu asioissa. FIA:n presidentin ohje oli, että teet mitä järkeväksi näet, niin hän hyväksyy kaiken. Oli siis aika kova luottamus, joka oli syntynyt siellä FIA:n hallituksessa toimien usean vuoden ajan. Luottamuksen kautta kasvoi vaikutusmahdollisuudet ja pystyi vaikuttamaan siihen, että FIA:n yksittäisiin lajikomissioihin saatiin tosi hyvin aina suomalaisia sisään. Sitä pidettiin melkein itsestäänselvyytenä, että suomalaisia on komissioissa. Tietysti myös arvokilpailuiden saaminen Suomelle ja niiden säilyttäminen kalenterissa oli tärkeä tehtävä FIA:n hallituksen jäsenenä.

Johdit rallin MM-sarjan Suomen osakilpailun (nykyisin Neste Rally) järjestelytoimikuntaa 20 vuotta vuosina 1985-2005. Miten tapahtuma kehittyi tuona aikana?

Vuonna 1985 tapahtuma valittiin ensimmäisen kerran parhaiten järjestetyksi kilpailuksi, mutta heti seuraavana vuonna dramaattisten tapahtumien myötä FIA:n silloinen presidentti Jean-Marie Balestre yritti saada Suomea pois MM-kisakalenterista. Silloin käytiin aika rajuakin keskustelua myös mediassa. Piti osoittaa, että vaikka nopeudet olivatkin melko kovia, Suomen MM-ralli ei ole vaarallinen, vaan meillä korostetaan turvallisuutta. Tässä onnistuttiin ja hyvä niin, koska jos meidän osakilpailu olisi silloin tippunut pois, niin kuka tietää, miten se olisi saatu takaisin. Eli alku oli vaikeaa, mutta kuten kaikki tietävät, sitten se on kuitenkin kehittynyt erittäin hyvin.

FIA:n vaatimukset MM-rallien osalta nousivat merkittävästi 90-luvulla. Pitkään ja menestyksellisesti Suomen osakilpailun järjestäjänä toiminut Jyväskylän Suurajot ry joutui vaikeuksiin. Asiasta käytiin heidän ja AKK:n välillä vuonna 1996 pitkät ja hankalat neuvottelut ja päädyttiin siihen, että AKK Sports Oy toimii jatkossa kilpailun järjestäjänä. Paljon varsinkin Jyväskylässä tunteita nostattanut ratkaisu turvasi kilpailun säilymisen MM-tasolla ja loi mahdollisuudet voimakkaalle kehitykselle. Neste Ralli ylsi kaikkein korkeimmalle tasolle.

Alkuunhan Suomen osakilpailussa oli reilut 5 000 vapaaehtoista, mutta pääasiassa menestys on ollut kulloinkin kilpailunjohtajana ja markkinoinnista vastaavana olleiden ansiota, eli alussa Veikko Partanen – Ilpo Rauro -pari teki hyvää jälkeä. Simo Lampinen ja Jarmo Mahonen oli seuraava tutkapari. Simo oli innovatiivinen ja Jarmo voimakas kehittäjä. Heidän aikanaan ralli kehittyi voimakkain askelin. Sitten kilpailun johtajaksi nousi Kai Tarkiainen saaden aisaparikseen ja ratamestariksi Seppo Harjanteen. Hyvä tekeminen jatkui. Viime vuosina asioita hoiti erinomaisen taitavasti Tiina Lehmonen. Eli meillä Suomessa on onnistuttu siinä, että on aina osaavat ihmiset peräsimissä. Oleellinen siinä kehityksessä oli myös Neste Oil Oyj:n kanssa solmittu pitkäaikainen sopimus, joka on edelleen voimassa. Sillä oli erittäin suuri merkitys.

Kari O. Sohlberg osallistui Arctic Lapland Rallyyn vuonna 2015 lähes 50 vuotta ensimmäisen osallistumisensa jälkeen.

Kari O. Sohlberg osallistui Arctic Lapland Rallyyn vuonna 2015 lähes 50 vuotta ensimmäisen osallistumisensa jälkeen.

Voitit ensimmäisen Tunturirallin 50 vuotta sitten, vuonna 1966 ja osallistuit samaiseen ralliin myös viime talvena 74 vuoden iässä. Miten nuo kisakokemukset erosivat toisistaan?

Vuonna 1966 lähdettiin kohtuullisen nuorena ja juuri Riihimäen SM:n kolmannen sijan saavuttaneena kilpailuun, joka oli seikkailu tuntureissa. Ralli oli kuitenkin aika pitkä ja silloinhan ei ollut mitään tutustumisia tai nuotteja. Se oli hauskaa koko ajan alusta loppuun. Nykyäänhän autot on kehittynyt valtavasti niin, että ajaminen on jopa fyysisesti paljon vaativampaa. Viime vuonna tehtiin se virhe, että nuotitettiin liiankin kanssa, kun sitä sai tehdä neljänä päivänä. Me ajettiin paljon aamusta iltaan. Keskiviikkoiltana tuntui, että oli niin kuitti, ettei ruoka edes maistunut. Mietin vain, että mitenkähän tästä selviää edes viivalle. Se kyllä vähän näkyi, että ei ollut oikein kunnon ”touchia” tekemiseen. Joka tapauksessa hyvä, että päästiin läpi. Ihan eri tilanteet oli näiden kahden tapahtuman välillä.

Mikä mielestäsi on keskeisin syy siihen, että Suomi on asukaslukuun suhteutettuna ylivoimaisesti menestynein moottoriurheilumaa?

Minun mielestäni se traditio ja kulttuuri syntyi varmasti Eläintarhanajojen aikoihin. Sinne kokoonnuttiin perheittäin ja paikalla oli jopa lähes 90 000 katsojaa. Nuoret huomasivat, että tämähän on tosi hieno laji. 1960-luvulla tuli sitten ensimmäiset suuret voitot Timo Mäkiselle, Rauno Aaltoselle ja kumppaneille. 1970-luku oli kansainvälisesti ottaen vähän heikompaa menestystä, mutta 1980-luku oli kultainen vuosikymmen, kun valtava maailmanmestareiden kirjo alkoi. Se entisestään korosti ihmisille lajin hienoutta. Huomattiin, että tässä voi pienestä alusta päästä hyvillä taidoilla pitkälle. Eli kehitys on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Saavutuksia edelleen ihmetellään maailmalla, vaikka tietysti nyt muutkin maat kuten Ranska menestyvät etenkin rallissa.

Mikä on Suomen maine kilpailujen järjestäjänä kansainvälisesti katsottuna, esimerkiksi FIA:n silmissä?

Sekä FIA:n ja myös FIM:n piirissä Suomella on erittäin kova maine ja se perustuu ihan tehtyihin tekoihin ja suorituksiin kilpailuissa. Nyt Kymi Ring Oy:n puitteissa on myös FIM tullut mukaan kuvioon ja sitä kautta MotoGP-sarjan promoottori Dorna. Myös he korostavat, että Suomea pidetään erittäin pätevänä kilpailuiden järjestäjänä ja sen varaan on hyvä rakentaa.

Entä miten näet Suomen osakilpailun tulevaisuuden, tuleeko Jyväskylä olemaan keskus myös jatkossa?

Ainakin toivon niin. Sitä varmasti vahvistaa se, jos Tommi Mäkisen, Tiina Lehmosen ja kumppaneiden johtama Toyotan valmistus keskittyy jopa pysyvästi Keski-Suomeen.

Miten näet rallin turvallisuuden tänä päivänä, kun mietitään esimerkiksi Heinolan nuorten SM-rallin hurjia kaatoja?

Tämä laji on sellainen, ettei ole varaa fataalionnettomuuksiin. Silloin kritiikki, jota moottoriurheilu jo nyt joutuu kestämään, voimistuu. Turvallisuuden on aina oltava ykkösprioriteetti.

Kenen veikkaat olevan seuraava uusi suomalainen moottoriurheilun maailmanmestari?

Valtteri Bottas.

 

Teksti: Moottoriurheilu.TV

Uusimmat

Lisää aiheesta