Jääspeedway 16.04.2018

Jääspeedway-kausi päätökseen: “Laji kaipaa uusia kuljettajia”

Matti Isoaho taituroi Thialf stadionilla sijalle kuusi. Kuva: LS-Photo

Jääspeedwayn kausi 2018 on nyt taputeltu. Viikko sitten kauden viimeisenä kisaviikonloppuna Heerenveenissä Dimitry Koltakov varmisti maailmanmestaruuden häkellyttävällä ylivoimalla. Perjantaina ajetussa Roelof Thies Cupissa nähtiin suomalaisittain ylä- ja alamäkiä. Matti Isoaho ajoi todella kovassa seurassa kuudenneksi, muiden suomalaisten, Markku Larronmaan ja Tomi Kirilovin jäädessä kahteen starttiin Thialfin stadionilla.

– Reissu oli hieno. Porukka oli hyvä ja jutut huonoja, Larronmaa tiivistää ja jatkaa:

– Kilpailut oli järjestetty todella hyvin. Kokemus tuon tyyppisestä radasta oli erittäin tärkeää. Ensimmäisessä harjoituksessa menin päälleni, kun takarengas irtosi jäästä. Kova jää aiheutti muillekin ongelmia ja tuntui, että jokaisessa ryhmässä joku oli paaleissa. Perjantaina oma kisani loppui kahden ajetun erän jälkeen knock-out kaavion mukaan. Kaatuilu jatkui kilpailuviikonlopun aikana RTC:ssa ja GP:ssä. GP:n ensimmäisenä päivänä taisi olla seitsemän kaatumista. Nyt levätään pari viikkoa, jonka jälkeen palataan päivätöihin röntgenhoitajaksi ja aloitetaan valmistautuminen ensi talveen, Larronmaa päättää.

Oulun Moottorikerhon Matti Isoaho ajoi oman nimensä läpi lajin harrastajien mieliin.

– Ajoin 12 kilpailua menneellä kaudella ja sain hyvää oppia alkuvuodesta Ruotsin kisoissa. Kankkusen Tiri ja Nyrösen Jussi antoivat hyviä vinkkejä muuhunkin kuin itse ajamiseen. SM-finaalissa en katsonut kaaviosta kuin erän numerot ja kypärähupun värit, tyyliin aivan sama kuka tai ketä tulee vastaan, kovaa on mentävä joka tapauksessa. Kisan jälkeen ansaittu pronssimitali lämmitti kummasti. Kausi loppui Heerenveenissä. Siellä olin vähän pihalla säätöjen suhteen, pyörä pompotti takapäästään aika lailla, tosin ongelmia oli muillakin aina GP-kuskeja myöten. Kokonaisuutena jäi kuitenkin hyvä fiilis, Isoaho kertoi.

Päättynyt kausi Suomessa oli kirjava monella eri tavalla. Tomi Tanin kausi päättyi neljänteen ajokertaan. Onnettomuus toi vielä astetta pahemman jälkiseuraamuksen, joka lopetti ajot kerralla. Mies itse oli tehnyt kauden eteen enemmän töitä kuin ikinä, mutta silti se jäi lyhyeksi. Moottoriurheilun raadollisuus iski pahimmalla mahdollisella tavalla, eikä kaikki todellakaan mennyt kuin Strömsöössä.

Allekirjoittanut näki kaudessa paljon hyvää. Kauhajoella ajetussa SM-finaalissa nähtiin todella hyvää jääspeedwaytä, vaikka itse kisa olisi kaivannut alle muutaman pienemmän kisan. Osalle kuljettajista ensimmäiset kilpailustartit tapahtuivat juuri SM-finaalissa. Valkeakoski järjesti ensimmäisen Jäätävän sarjan kilpailun Mikko Mäkisen ja kumppaneiden johdolla. Kilpailu sujui hienosti, vaikka loukkaantumisia nähtiinkin. Varkaus löi järjestämillään PM-kisoilla todella ison kortin pöytään järjestelyiden suhteen. Kisan jälkeen ruotsalaiset ehdottivat jo ensi talvelle MM-karsinnan järjestämistä, joten tämä kertoo paljon kilpailusta ja sen tasosta. Pitkäpiikkimiesten kausi päättyi Hailuodossa ajettuun Jäätävän sarjan toiseen kilpailuun, ja siellä Kanttarit uusivat edellisen kauden tapaan mestaruuden.

Tosiasia on se, että jääspeedway kaipaa uusia kuljettajia. Tampereen suunnalla lajin harrastajien mukaan on tullut muutamia nuorempia mukaan, ja samoin muuallakin Suomessa on tehty pohjatyötä lajin pysymisen suhteen. Tätä tarvitaan nyt todella paljon, samoin kilpailunjärjestäjiä. Ilman kilpailuja lajin taso taantuu ja tätähän me emme halua.

Teksti: Timo Eronen

Uusimmat

Lisää aiheesta

Jääspeedway